Julkaisu sisältää mainoslinkkejä, linkit ovat merkityt *-merkillä
Velkaantuminen
Aikoinaan ollessani pankissa töissä en olisi osannut kuvitella pienessä mielessänikään, että jonain päivänä tulisin kokemaan sellaisia taloudellisia paineita ja stressiä mitä olen myöhemmin elämässäni kokenut. Tunnen velkavankeuden jahdanneen minua 90-luvun puolivälin jälkeen. Elämä on jollain kummallisella tavalla ajanut minua toistamiseen ahdinkoon. Siitä sisuuntuneena olen vain kiristänyt kukkaron nyörejä alkanut pienen pienillä summilla pyörittämään säästämisprojektia ja samalla teen töitä sen eteen, että saisin myös tulojani lisättyä.
Saan ihan normaalia työeläkettä ja sillä kyllä tulee toimeen, mutta taloudellisen tiukkuuden aiheuttaa vuosia sitten puolisoni kanssa yhteinen hairahduksemme hankkia lomaosake rahoituksella. Kerran velkajärjestelyn läpikäyneenä näin jälkeen päin ajateltuna tuntuu, että miksi ihmeessä niin teimme. Ketään muuta asiasta emme kuitenkaan voi syyttävällä sormellamme osoitella kuin itseämme. Nyt lomaosakkeemme on ollut kolmatta vuotta myynnissä, mutta ostajaa ei ole löytynyt. Osakkeeseemme kohdistuu rahoitusvastiketta ja näin emme pysty hintaa laskemaan niin alas, että osake menisi kaupaksi. Tällaisen velkaantumisen julki tuominen ei ole ollut helppoa. Omaan tekemään ostopäätökseen liittyy suurta häpeää. Häpeä aiheuttaa huonommuuden ja arvottomuuden tunnetta. Oman itsen arvostaminen unohtuu välillä kokonaan.
Puolison vakava sairastuminen kaksi ja puoli vuotta sitten tuli varjostamaan omalla tavallaan elämäämme. Uskon kuitenkin, että niin kauan kuin henki meissä pihisee on vielä toivoa. Se on myös suurimpia syitä tälle omalle blogin pitämiselle ja somessa toimimiselleni. Olen täysin vakavissani hakemassa tästä lisää ansiomahdollisuuksia niin, että saisin maksettua tuota lomaosake velkaamme pois. Parhaassa tapauksessa tietenkin niin, että sen saisi kokonaan maksettua ja sitten myytyä. Minä en haluaisi sen jäävän omien lastemme riesaksi ajan meistä jättäessä.
Nyt ymmärrän, että tällaisia hankintoja, jotka eivät ole välttämättömiä tai edes tarpeellisia ei tulisi koskaan hankkia velkarahalla. On eri asia, jos varallisuutta on reilusti ja taloudellista liikkumavaraa löytyy. Onneksi on heitä, joilla on vara hankkia näitä lomaosakkeita, koska sillä tavalla tuetaan myös matkailualaa ja turismia maassamme. Siitä hyödymme myös me, joilla ei taloudellinen tasapaino toteudu.
Auttaako säästäminen tilanteessamme?
Näkemykseni on, että on hyvä kiinnittää huomiota siihen minkä haluaa lisääntyvän eli meidän tapauksessa säästöt. Lomaosakkeemme myyntiasiaan emme voi muuta kuin antaa sen mennä omalla painollaan ko. yrityksen myynnin kautta ja toivoa parasta. Jossain vaiheessa menetin jopa yöuneni asian vuoksi ja mietin, että mitä tapahtuu rahojen loppuessa kokonaan. Miten pystymme enää asumaan omassa kodissamme, jos emme pysty maksamaan öljy-, sähkö- ym. laskujamme. Tällä hetkellä meiltä menee lomaosakkeen hankintaan koskevaan lainaan n. 700 €/kk ja sen lisäksi yhtiövastiketta nyt 108 €/kk ja vastikkeen useamman kymmenen euron noususta on jo ilmoitettu osakkaille. Pienistä eläkkeistä ( molemmilla netto eläke n. 1250 €) tuo maksu tuntuu järisyttävältä. Jonkin verran asiaa selviteltyäni sain selville ns. hallitun ulosoton ja se voisi olla yksi tie ulos tästä tilanteesta, mutta sekin vaatisi lisätuloja. Lisätulojen hankkijana minä olen nyt ainut mahdollisuus miehen vakavan sairauden ja iänkin vuoksi.
Palatakseni tuohon kysymykseen säästämisestä – se auttaa ainakin siinä, että tämä iso taakka ei ole koko ajan mielessäni. Saan kiinnitettyä omaa huomiotani niihin asioihin, joihin voin vaikuttaa. Kaiken lisäksi säästäminen niin kulutuksessa kuin muutoinkin on myös ilmasto-asia ja vaikuttaa pieneltä osaltani isompaan kokonaisuuteen. Oma säästämiseni on mikrosäästämistä pienissä asioissa. Säästän myös sillä, että valmistan mahdollisimman paljon itse ruokaa. Kesällä marjastan ja sienestän sekä harrastan kotitarveviljelyä. Tällä tavalla hoidan omaa mielenterveyttäni, saan terveellistä liikuntaa ja samalla saan kerättyä luonnonantimia syötäväksemme.
Säästämistä olen jatkanut tilanteesta huolimatta koko ajan. Pidän sitä yllä vaikka miten pienillä summilla. Kaksi vuotta sitten jouduin jättämään keikkatyöni, koska kotona alkoi olla tekemistä enemmän ja yöunet myös kärsivät tilanteestamme. Näin, että oman jaksamiseni turvaamiseksi oli tärkeä luopua työssäkäynnistä ja keskittyä kotiasioihin. Samalla olen sitten opetellut paljon niin tätä blogin pitoa kuin myös somekanavien aktiivisena pitämistä. Oman ikäluokkani edustajana olen kai ihan ok onnistunut saamaan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Mielenvirkeyttä olen ainakin saanut todella paljon tätä kautta.
Lukisin mielelläni kommentointiasi tähän tilanteeseemme liittyen ja jos sinulla jotain vinkkejä & kokemuksia jaettavaksi, niin lukisin niitä mielelläni💗
Vastaa