Tänään asiat ovat huomattavasti paremmalla tolalla kuin vuosi sitten, jolloin kaikki näytti tosi synkältä ja tuntui ahdistavalta. Mietin monena yönä herätessäni aamuyöstä, että mitä ihmettä voisin tehdä saadakseni asiaan jotain tolkkua. Mennyttä ei voinut muuttaa ja tuleva näytti toivottomalta.
Jossain vaiheessa löysin budjetointiin liittyviä blogi- ja somejulkaisuja. Nopeasti ymmärsin budjetoinnin välttämättömyyden talouden suunnittelussa, mutta ennen budjetin tekoa on ensin selvitettävä kaikki omat talouden luvut. Tulot oli helppo selvittää, kun niitä ei oikeastaan muuta ole kuin eläketulot. Menopuolella oli sitten tehtävä vähän tarkempaa tutkimista tiliotteista. Kävin läpi kaikki maksut, mitä meillä on ja laskin jokaisen menon vuositasolla yhteen. Sen pohjalta jyvitin maksut kuukausitasolle ja sain selville paljonko meidän asumiseemme liittyvät kulut ovat kuukaudessa. Kuukausimenojen ollessa tarkkaan tiedossa on helppo laittaa ns. “vuokraraha” eri tilille, josta nämä laskut maksan.
Seuraan somessa monia oman talouden hallinnasta, säästämistä ja taloudellisista vaikeuksista kertovia tilejä. Alkuvuodesta eräs näistä seuraamistani tileistä jakoi stooreissaan/tarinoissaan linkin tv-ohjelmasta, johon etsittiin osallistujia. Minä klikkasin välittömästi linkistä ja siitä alkoi täysin uusi kokemusmatka asiantuntijoiden ohjauksella näkemään oma mahdottomalta tuntuva haaste uusista näkökulmista.
Tulin valituksi uuteen tv-ohjelmaan, jonka myötä sain paljon ohjeita ja uusia ajatuksia talouteen ja oman talouden hoitoon. Toivoton tilanteeni tuli nähdyksi myös ulkopuolisin silmin, joka antoi minulle lisää uskoa itseeni ja osaamiseeni. Taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaantumiseen liittyy valtavasti häpeää. Puhumattomuus asiasta on yleistä. Olen huomannut viime aikoina, miten taloudellisesti syystä tai toisesta vaikeuksissa olevat ihmiset ovat tyytyväisiä siitä, että me muutamat ihmiset olemme uskaltaneet tulla oman tilanteemme kanssa julkisesti esille.
Vastaa