Pestäänkö teillä astiat käsin vai hoitaako astianpesukone nämä hommat? Minä olen nyt pessyt tiskini käsin yli puoli vuotta ja aion jatkaakin näin. Keittiössäni olisi tilaa ja mahdollisuus asentaa astianpesukone, mutta toistaiseksi en ainakaan aio hankintaa tehdä. Käsin tiskaaminen on tosi kivaa tekemistä. Siinä on sellainen hetkeen keskittymisen paikka. Mieleeni on tullut monia hyviä oivalluksia tiskatessa.
Pesen astiat altaissa – minulla on tällainen ”vanhan aikainen” iso tiskipöytä, jossa on koko tiskipöytä osuuden mittainen rosteri. Tämä on erittäin hyvä – käytän tätä myös leivinalustana. Työn jälkeen tämä on helppo puhdistaa.
Sanotaan, että käsin tiskaaminen kuluttaa enemmän vettä kuin astianpesukoneella tiskaaminen. Ihmettelen tuota, että mihin se perustuu. Tekoäly vastasi, että kone käyttää 6-17 litraa pesukertaa kohden tai vanhemmat koneet saattavat käyttää 15-20 litraa. Käsin tiskaaminen vastaavalla astiamäärällä kuluttaisi tekoälyn mukaan 70-140 litraa! Itse pidän itsestään selvyytenä, että astioita ei pestä juoksevan veden alla vaan käytetään joko tulppia altaassa tai pesuvateja. Tietenkin ensin esipuhdistan astiat, mutta en sitäkään tee juoksevan veden alla. Esipuhdistuksen teen esim. silikonilastalla ja ruuantähteet lastasta tyhjennän bioastiaan. Jos on tarvetta vielä lisäpuhdistukselle tässä vaiheessa, voin käyttää joko talouspaperia tai ”kestotalouspaperia” eli kankaasta tehdyillä räteillä. Näin tekemällä tuskin on edes tarvetta lisähuuhteluun ennen astian laittamista pesuveteen, jossa on astianpesuainetta. Toiseen altaaseen lasken huuhteluveden niin kuumana veden kuin mahdollista.
Pyrin tiskaamaan vain kerran päivässä, jolloin vettä kuluu vähemmän. Ruuanvalmistus päivinä tiskiä tulee enemmän ja silloin tiskaan tarpeen mukaan.
Käytän tiskausvälineinäni bambukuituista tiskirättiä ja muovitonta tiskiharjaa. Yllä olevassa kuvassa näytän miten on otettava välineiden valinnassa huomioon myös haasteellisempien astioiden pesu. Rätillä ei pysty pesemään kuvassa olevaa kahvinkeittimen kannua vaan siihen on oltava sopiva tiskiharja apuna.
Nykyisin on tarjolla monenlaisia tiskiharjoja myös muovittomina vaihtoehtoina. Kädessäni oleva harja on yksi monista. Markkinoilta löytyy myös harjoja, joihin voi myöhemmin hankkia vaihtopään erikseen.
Yllä olevassa kuvassa näkyy käytössäni olevia tiskausvälineitä. Pulloharjoja löytyy myös muovittomina vaihtoehtoina.
Tällainen on oma tiskaamiseni tapahtumaketju:
1. Esipuhdistan astiat ennen pesuveteen laittoa eli poistan mahdolliset ruuan tähteet astioista ja laitan biojätteeseen. Tässä käytän apuna joko jotain tiskattavaa veitseä, lusikkaa tms. Puiset keittiövälineet ovat hyviä apuvälineitä tässä hommassa esim. puinen voiveitsi😊tai kuten aiemmassa mainitsin silikonilasta.
2. Laitan tulpat altaisiin ja lasken mahdollisimman lämpimän veden sekä lisään astianpesuaineen toiseen altaaseen astioiden varsinaiseen pesuveteen.
3. Pesen astiat astianpesuharjalla tai tiskirätillä tai molemmilla. Astioiden pesun aloitan niistä astioista, jotka koskevat suuta. Harjalla lähtee hyvin kiinnittyneempi lika ja rätillä on kätevä viimeistellä pesutulos. Juomalasit tulevat kirkkaiksi, kun käyttää rättiä – erityisesti lasinreunoissa rätin käyttö on tarpeellista.
4. Huuhtelen astiat toisessa altaassa olevassa kuumassa vedessä. Nostan astiat kuivauskaappiin valumaan ja kuivumaan. Astioiden ja erityisesti aterimien kuivaaminen pyyhkeellä tekee astiat ja aterimet kirkkaiksi. Astiat, niin kuin muutkin pestävät pinnat, ovat kuivaamisen jälkeen puhtaampia kuin ilman kuivaamista. … no tuo voi olla vähän liian tarkkaa, mutta totta se on … 😅
5. Lopuksi siistin tiskipöydän ympäristöineen. Lasken vedet altaista ja pyyhin tiskipöydän ympäristöineen puhtaaksi ja kuivaksi.
6. Astianpesuharjat ja rätit puhdistetaan ja huuhdotaan sekä laitetaan ilmavasti esim. kuivauskaapin ritilälle kuivumaan.
Vastaa