Oman varallisuuden hoitoa voi ja kannattaa opetella myös vähävaraisena

*Julkaisu sisältää mainoslinkkejä, linkit merkitty *-merkillä

Elämässä on sellainen tosiasia, että olemme jokainen viime kädessä vastuussa omasta toiminnastamme, kuten esim. oma taloudellinen tilanteemme on meidän oma valintamme. Valinta voi olla joko alitajuinen tai sitten ihan harkiten tehty. Itselläni on ollut vaikea ensin hyväksyä omat arvoni. Tarkoitan sisäisiä arvojani, jotka ovat eri asia kuin ne arvot, jotka tunnistan mieleni kautta. Tämä voi olla vaikea ensin ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa. Yksinkertaisimmillaan kysymys on itseni hyväksymisestä ja sitä kautta omien syntymä lähtökohtieni hyväksymisestä. Omassa uskomusjärjestelmässäni nämä sisäiset arvot, joiden kautta alitajuisesti teen päätöksiä, periytyvät isältä. Toimintamalli taas periytyy äidiltä oman uskomusjärjestelmäni mukaan. Näihin asioihin voi kuitenkin vaikuttaa omilla valinnoilla ja tekemisellä. Kaikesta löytyy hyvät ja huonot puolet – ne löytyvät taloudellisesta niukkuudesta, joka opettaa katsomaan elämän hyvyyttä yksinkertaisten asioiden kautta. Taloudellisesti vauraasti elävä taas oppii vastuun ottamista ja vastuunkantoa siitä, mitä omistaa ja miten sitä kaikkea käyttää ja hyödyntää niin, että se palvelisi myös yhteistä hyvää.

Oma pinnallinen arvoni liittyen taloudelliseen tilaani on ollut se, että omaisuutta ja rahaa pitäisi olla niin paljon, että sen vuoksi ei pitäisi joutua murehtimaan. Löydettyäni sisäiset arvoni löysin samalla ristiriidan. Sisäisesti (alitajuisesti) minulle olikin tärkeä elää vaatimattomasti ja mahdollisimman vähäisillä jälkien jättämisillä elämästäni. Vuosien saatossa monien kokemuksien ansiosta ymmärsin, että on syytä keskittyä miettimään, miten voisin muuttaa tuota sisäistä arvoani. Siinä on paljon hyvää, mutta huomasin sen perustuvan osittain vastuun ottamisen välttelyyn.

Omasta varallisuudesta tai varattomuudesta kannattaa ottaa vastuu ja nauttia sen jälkeen paremmista yöunista. Olen kerennyt elämäni aikana ottaa vastuun omasta velkaantumisestani ja nyt on aika ottaa vastuu oman taloudellisesti vakaan tilanteen rakentamisesta. Vaikka olen jo kohta 68-vuotias, ei se ole syy olla ottamatta vastuuta itsestäni. Olen tästä syystä aloittanut opettelemaan oman talouden hallintaa entistä konkreettisemmalla tasolla. Luin useammaltakin rahasta ja sijoittamisesta kertovalta some-tililtä kehotuksen “opi tunnistamaan omat taloutesi numerot”. Ensin tuo kuulosti korvissani tosi ärsyttävältä, mutta niin kuin aina ärsyttävyys kertoi juuri siitä asiasta johon oli tarkoituksen mukaista tarttua.

* sisältää mainoslinkin – Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Nyt olen päässyt käytännön tasolla asiaan kiinni. Olen tehnyt laskelman taloutemme yhteisistä menoista vuositasolla, johon olen laskenut asumisen kulut ja ruoan. Lisäksi olen perehtynyt Nordnetin kautta vähän sijoitusrahasto säästämiseen ja pitkässä juoksussa olen säästänyt rahastotilille S-pankin kautta. S-pankin rahastotilillä olleita säästöjä olen jo kaksi kertaa kerennyt vähän isommassa hankinnassa käyttämäänkin. Rahasto-tilillä olevat varat on helppo nostaa tilille. Varat ovat käytössä muutaman päivän sisällä. Se hyvä puoli on rahastotilissä myös, että sieltä ei ihan heppoisin perustein tule osto-toimeksiantoja tehtyä. Kun on saanut saldoa kerättyä pidemmän ajan kuluessa, sitä harkitsee tarkemmin kannattaako sijoituksesta varoja nostaa. Omat käyttökohteeni olivat ensimmäisellä kerralla omakotitalon lunastus miehen vanhempien perikunnalta. Toinen kerta oli viime syksynä, kun saimme ostettua hyvän, käytetyn auton vanhan loppuun ajetun tilalle. Kumpikin rahojen käyttökohde olivat hyviä mahdollisuuksia meille, jotka toteutuivat säästämisen ansiosta.