Julkaisu sisältää kumppanuusmarkkinointilinkkejä, jotka on merkitty *-merkillä
Ruuan hinta on noussut pienessä ajassa niin paljon, että on oikein tosissaan mietittävä, miten ruokabudjetin saa pysymään tasapainossa suhteessa tuloihin. Etsimäni tiedon mukaisesti ruuan hinta nousi vuonna 2022 eniten sitten vuoden 1964 eli nousu oli 10,5 %. Kesäkuussa tehdyn arvion mukaan ruuan hinta tulisi olemaan 18 % korkeampi vuonna 2024 kuin vuonna 2021. Tässä saa kyllä pitää hatustaan kiinni – on sen verran kiivas vauhti.
Me useamman vuosikymmenen kokeneet ihmiset olemme onneksemme nähneet laihempiakin aikoja kuin nämä viime vuosikymmenet. Nyt niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka olemme elämämme aikana keränneet aiheeseen liittyen, on käyttöä. Taikinatiinut on hyvä kaivaa esille ja myös vanhat keittokirjat, jotka ovat täynnä edullisia vaihtoehtoja joka päiväisen ruokailun järjestämiseksi. Itsellä on ollut aina tapana laskea ja miettiä, miten paljon rahaa ruokaan menee. Ruokamenot ovat kuitenkin ne, joista pystyy suunnittelemalla ja eri vaihtoehtoja käyttämällä säästämään isojakin summia. Valmistamalla mahdollisimman paljon itse ruokaa ja keräämällä marjoja, sieniä ja ehkä kalastamalla voi säästöt olla hämmästyttäviä. Nämä keinot toki haastavat meitä opettelemaan koko ajan uutta, jotta hommasta ei tulisi tylsää pakkopullaa.
Ruokalista suunnitelman tekeminen oli minusta mielenkiintoista – mielenkiintoisempaa kuin sen noudattaminen kierrättämällä samoja viikkolistoja 🙂
Viisi keinoa, joilla pidän ruokabudjettia hallinnassa:
1.Ruokalista
Suunnittelen ruokalistan etukäteen. Olen tehnyt kuuden viikon kiertävän listan, jota olen käyttänyt. Minusta tuntui, että sen avulla tulevat liian nopeasti samat ruuat uudelleen vastaan ja siitä syystä olen vähän ideoinut ruokalajeja erilaisiksi eri viikoille. Listoja en ole uudelleen kirjoittanut, ne muotoutuvat kauppakoria täyttäessä. Jos sinua kiinnostaa ruokalistan suunnittelu, niin esim. Martat.fi löydät hyviä vinkkejä ja valmiita ehdotuksia.
2. Ostosten tilaus verkkokaupan kautta noutopisteeseen
Käytän S-marketin noutopistettä ja S-kaupan verkkokauppaa. Kauppakorin täyttämisellä tarkoitan sitä hetkeä, jolloin alan tekemään seuraavan viikon ruokakauppatilaustani verkkokaupan sivuilla. Ensin tarkistan, että löytyykö ilmaista nouto-/keräilyaikaa ja sitten alan lisäämään tuotteita ostoskoriini. Tätä ostoskorin täyttämistä teen pikkuhiljaa siihen asti, kunnes ollaan tilauksen hakua edeltävän päivän illassa. Tilauspäivänä muutoksia voi tehdä aamu seitsemään asti. Mikäli ilmaista noutoaikaa ei ole, käyn kaupassa itse ostoslistani kanssa ja ostan listalla olevat tuotteet.
Ruokalista suunnitelman mukaisesti teen ostokset ja kaupassa käyntejä tulee tilauksen lisäksi vain ne, mitä ruokakuntaani kuuluvat tyypit haluavat henkilökohtaisesti itselleen ostaa. Lidlissä käynti on lähinnä virkistysmielessä tehty silloin tällöin, koska hintatietoisuuden lisäännyttyä mielikuva edullisimmista hinnoista on realisoitunut. Osa tuotteista on edullisempia, mutta hintatietoinen kannattaa olla myös siellä asioidessa.
Hintojen vertailua teen niin, että avaan tietokoneeni välilehdille eri kauppojen verkkosivut eli yhdellä välilehdellä on Matsmartin sivu auki ja toisella S-verkkokaupan sivu. Näin voin melko nopeasti tarkastella hintoja. Valitsen vertailtavat tuotteet silloin, jos ei löydy saman tuotemerkin tuotteita, lähinnä vastaavat. S-kaupan ja Lidlin välillä vertailen esim. Kotimaista tuotemerkkiä ja Lidlin omaa vastaavaa.
3. Punalapputuotteet ilta-alesta -60%
Olen välillä myös käyttänyt S-marketin ilta-alea klo 20 jälkeen – aika on myymälä kohtainen ja riippuu myymälän aukioloajasta milloin ilta-ale alkaa. Tuo -60% ale on kyllä joskus ihan huippujuttu. Sinne on vain mentävä jo hyvissä ajoin lähes tuntia aikaisemmin metsästämään ale-tuotteita. Jos onni suosii, niin voi tehdä tosi hyviä löytöjä liha-, broiler- ja kalatuotteista, samoin juustot ovat mieleisiäni löytöjä -60 % alennuksella. Huono puoli tuossa ilta-alessa on se, että helposti tulee otettua myös sellaista mitä ei välttämättä tarvitsisi. Noilla ale-prosenteilla lähtee helposti keulimaan ohi omien suunnitelmien.
4. Hävikkiruokakaupat
Omakohtaista kokemusta minulla on kahdesta hävikkiruokakaupasta, jotka toimivat verkkokauppana. Kumpaakin olen käyttänyt Matsmart ja Fiksuruoka – nämä ovat hyvin samankaltaisia kauppoja ja usein näistä löytyy myös samoja tuotteita. Matsmart on Ruotsissa v.2013 perustettu hävikkiruokakauppa. Fiksuruoka on suomalainen hävikkiruokakauppa, joka on laajentunut Alankomaihin ja Belgiaan. Näistä molemmista verkkokaupoista olen tilannut ruokaa. Näiden kohdalla on hyvä olla hintatietoinen, jos on tiukka budjetin suhteen. Osa tuotteista voi olla saman hintaisia kuin omassa lähimarketissa, mutta osa taas saattaa olla jopa 70 % edullisempaa. Näissä on myös superhalpoja tarjouksia, jotka eivät juuri maksa mitään. Tilauksiin tulee lisäksi toimituskulut, jos ostokset jäävät alle toimituskuluttomuuden rajan. Seuraan kauppojen tarjoamia toimituskuluetuja eli joskus toimituskuluttomuuden raja voi olla tarjouksessa eli se voi olla alle normaalin rajan.
Itse leipominen on hintansa väärtti. Siinä säästää monella tapaa – lisäksi tietää mitä syö.
5. Itse valmistettu ruoka
Tuttu juttu tietenkin on se, että itse valmistamalla ruokaa ja leipomalla voi säästää melkoisesti ruokakuluista. Samoin marjojen ja sienien kerääminen ja säilöminen ovat kannattavia harrastuksia. Jos harrastaa kalastamista, sillä kyllä keventää ruokabudjettiaan melkoisesti ja myös saa tuoretta kalaa ruuakseen. Olen joitakin vuosia sitten ostanut kalaa suoraan kalastajalta ja se oli kyllä erittäin hyvä ruokavalion monipuolistaja. Tuolloin opettelin myös purkkikalan valmistamista ja kalan käsittelykin tuli jonkin verran tutuksi. Kalaa en perkaa enkä ota itse sisälmyksiä pois – älä kysy miksi, en osaa vastata:) Kalan osaan jotenkuten fileroida ja edelleen jatkojalostaa. Olen myös jauhannut yleiskoneen lihamyllyllä kalaa massaksi ja käyttänyt sitten murekkeen valmistukseen. Kalamureke on todella herkkua ja sopii uusien perunoiden tai talvella perunamuusin seuraksi mielestäni loistavasti.
Kuvassa on itsetehdystä purkkikalasta ja tähteeksi jääneistä keitetyistä perunoista tehty laatikkoruoka.
Mitä sitten meidän nelihenkisen aikuistalouden ruoka keskimäärin maksaa nykyisillä hinnoilla?
Laskin, että keskimäärin meillä menee 130 € viikossa ruokaan. Meitä ruokailee kolme aikuista samasta padasta kaikki ateriat eli aamu- , ilta- ja välipalat sekä lounaan ja päivällisen. Neljäs perheenjäsen asuu vajaan kilometrin päässä ja käy syömässä päivällisen meidän kanssamme. Itse olemme sitä mieltä, että selviämme aika edullisesti. Tämä tietenkin selittyy sillä, että en osta meille välipalatuotteita vaan teen ne itse. Leikkeleitä meillä ei käytetä, paitsi juustoa muutaman kerran kuukaudessa. Ostan silloin yleensä kilon palana juuston. Hedelmiä meillä ei paljon syödä muuta kuin banaaneja, joita puoliso syö yhden päivässä. Itse käytän marjoja hedelmien sijaan. Vihanneksia pyrin pitämään joka päivä lisäkkeenä. Paljon käytän keräkaaliraastetta salaattina, tomaatteja syön itse aamupalalla leivän päällä, kurkku taas on muiden suosikki. Kotimaisia juureksia käytän paljon lisäkkeinä. Leivon jonkin verran itse sämpylöitä ja kahvileipää. Pääasiallinen leipämme on ruisleipä ja puolisolla näkkileipä.
Juhlapyhät ja loma-ajat ovat sitten ihan oma lukunsa, jolloin budjettia ei seurata niin orjallisesti. Juhlakauden aikana ruokailemassa voi olla parhaassa tapauksessa kymmenen henkeä ja silloin tietenkin määrät ovat ihan eriä kuin neljän hengen ruokailussa. Lomakauden aikana meillä yleensä on ollut ilo saada kauempana asuvia lapsia perheineen luoksemme. Yhdessä ruokailut ovat harvinaista herkkua ja silloin mieluusti niihin myös satsataan vähän enemmän.
Minkälaisia säästövinkkejä sinulla on käytössäsi ruokamenojen kurissa pitämiseen vai onko ruoka se, missä et suostu säästämään?
Vastaa